Terassi

Talomme terassi on parhaimmillaan kesäillä. Terassille voi astua suoraan olohuoneesta. Siellä on pöydät ruokailua ja kahvittelua varten. Se on päivällä viileä tiilikaton ansiosta ja illasta yöhön kivirakenteet luovuttavat terassin käyttäjille päivän aikana keräämäänsä lämpöä. Remontin alussa suunnittelimme terassin lasittamista, mutta luovuimme siitä, kun oivalsimme terassin sijaitsevan talon eteläpäädyssä ja muutoinkin tutustuimme vanhan talon luonteeseen.

Tyypillisestä rintamamiestalosta poiketen taloomme on jo alun alkaen suunniteltu ja rakennettu terassi. Tämä käy ilmi talon piirustuksista, jotka on laadittu 50-luvun alussa. Alkuperäinen terassi oli kuitenkin hiekalle rakennettu. Eli talon sokkelia ja isoja kiviä hyödyntäen terassia varten oli rakennettu vajaan metrin korkuinen, hiekalla täytetty lattia. Sitten laastilla ja pienemmillä kivillä reunat oikaistu, ja lopuksi terassin lattia ja sokkeli oli pinnoitettu liuskekivillä. Lisäksi terassin ympärille oli rakennettu kaunis kaide. Seitsemänkymmentäluvun jälkipuoliskolla terassia oli muutettu ja sen suojaksi oli rakennettu (kaupungilta hankitun rakennusluvan kanssa) kulmaraudoista ja "aaltopleksistä" katto ja seinät. Aiemmin avonaisen terassin vuotuinen käytettävyysaika piteni, mutta ulkonäkö kärsi.

Terassin päälle rakennettu "muovitus" päätettiin purkaa. Kun lisäksi salajoittamisen yhteydessä kävi selväksi, että terassi on uudelleenrakennettava joka tapauksessa, päätimme toteuttaa sen niin, että terassi kaivetaan auki kallioon saakka (talon antura on kallion päällä), muurataan ylös lämpöharkolla sokkelin yläreunaan (näin syntyi uutta kellari-/varastotilaa n. 20 m2). Muurauksen päälle valettiin betonilaatta terassin lattiaksi. Ja edelleen terassi sai tiilikaton. Terassin vanha kaide, joka jouduttin purkamisen yhteydessä irrottamaan, hiekkapuhallettiin vanhoista maaleista ja sinkitettiin ennenkuin se asennettiin tukemaan terassilla horjuvia. Terassin päällysteenä olleet liuskekivet irrotettiin ja käytettiin pihakiveyksiin.